Seurakunnan kirkkoherrat

Tällä sivulla voit tutustua kirkkoherroihin, jotka ovat vaikuttaneet seurakunnan elämään eri aikakausina. Kuvagalleria ja esittelyt avaavat näkymiä heidän työhönsä ja aikaansa.

Einar Candolin (1869-1957)

Kirkkoherra, tuomiorovasti Einar Candolin syntyi Ullavassa, jossa hänen isänsä oli kirkkoherrana. Isästä tuli Lohjan kirkkoherra 1888, jolloin perhe muutti Lohjalle. Einar Candolin opiskeli papiksi ja hän sai pappisvihkimyksen 1899. Hän toimi opettajana ensin Kuopiossa ja sitten Turussa, kunnes hänestä tuli 1920 Turun tuomiorovasti. Turussa hän toimi kaupunginvaltuustossa vuodesta 1910 ja oli sen puheenjohtajana 1918-1934. Tuomiorovastina ollessaan hän oli pitkään arkkipiispan sijaisena ja sai eniten ääniä arkkipiispan vaalissa 1934, muttei tullut nimitetyksi virkaan. Einar Candolin siirtyi sen jälkeen Lohjan kirkkoherraksi, jota virkaa hän hoiti 1935-1950, jolloin hän jäi 81-vuotiaana eläkkeelle Lohjan kirkkoherroista ensimmäisenä. Lohjan seurakuntatalon rakentaminen aloitettiin Candolinin virkakaudella.
Öljymaalaus: Emil Rautala 1945.

Kyrkoherde, domprost Einar Candolin var född i Ullava, där hans far var kyrkoherde. När fadern blev kyrkoherde i Lojo 1888, flyttade familjen till Lojo. Einar Candolin studerade till präst och blev prästvigd 1899. Han verkade som lärare, först i Kuopio och senare i Åbo, tills han år 1920 blev domprost i Åbo. I Åbo verkade han i stadsfullmäktige från år 1910 och var dess ordförande 1918-1934. Som domprost var han länge vikarie för ärkebiskopen och fick flest röster i ärkebiskopsvalet 1934, men blev inte utnämnd till tjänsten. Einar Candolin flyttade till Lojo som kyrkoherde, han innehade tjänsten 1935-1950, varefter han som 81-åring blev pensionerad som den första av kyrkoherdarna. Byggnationen av Lojo församlingshem påbörjades under Candolins tjänstetid.
Oljemålning: Emil Rautala 1945.

Akseli Kajanti (1886-1970)

Rovasti Akseli Kajanti (vuoteen 1906 Kajander) oli kotoisin Helsingistä. Hän valmistui papiksi Helsingin Yliopistosta 1909 ja lähetettiin Venäjälle Inkerinmaalle. Siellä hän eteni Venjoen kirkkoherraksi. Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Kajanti palasi Suomeen ja työskenteli Kylmäkosken kirkkoherrana, kunnes hänet 1925 valittiin Lohjan seurakunnan kappalaiseksi. Sivutoimisesti hän työskenteli Lohjan Yhteiskoulun uskonnonopettajana. Jatkosodan aikana Kajanti organisoi inkeriläisten pakolaisten hoidon Lohjalla. Lohjan kirkkoherrana Akseli Kajanti aloitti virkaa tekevänä 1950 ja vakinaisena 1952. Hänen aikanaan rakennettiin Virkkalan kirkko ja Metsolan siunauskappeli sekä restauroitiin Pyhän Laurin kirkon maalaukset. Hän jäi eläkkeelle 1958 ja muutti Helsinkiin. Kajanti oli aktiivinen Lohjan kauppalan kunnallispolitiikassa ja oli kauppalanvaltuuston jäsen sekä varapuheenjohtaja 1929-1936. Sen ohella hänellä oli muita luottamustehtäviä, muun muassa kansakoulun johtokunnan puheenjohtajuus 1936-1945.
Öljymaalaus: Onni Oja 1960.

Prosten Akseli Kajanti (Kajander till 1906) var från Helsingfors. Han blev utexaminerad präst vid Helsingfors Universitet 1909 och skickades till Ingermanland i Ryssland. Han avancerade till kyrkoherde i Venjoki. Efter oktoberrevolutionen i Ryssland återvände Kajanti till Finland och arbetade som kyrkoherde i Kylmäkoski tills han 1925 valdes till kaplan i Lojo församling. Han arbetade som lärare i religion i Lohjan Yhteiskoulu på deltid. Under fortsättningskriget organiserade Kajanti vården av de ingermanländska flyktingarna i Lojo. Akseli Kajanti började som tjänsteförrättande kyrkoherde 1950 och som ordinarie 1952. Under hans tid byggdes Virkby kyrka och Metsola begravningskapell och målningarna restaurerades i S:t Lars kyrka. Han avgick med pension 1958 och flyttade till Helsingfors. Kajanti var aktiv i kommunalpolitiken i Lojo köping och han var ledamot och viceordförande i köpingsfullmäktige 1929-1936. Han hade också andra förtroendeuppdrag, bl.a. var han ordförande för folkskolans styrelse 1936-1945.
Oljemålning: Onni Oja 1960.

Kari Porra (1910-2004)

Rovasti Kari Porra (vuoteen 1931 Vilenius) oli kotoisin Särkisalosta. Hän valmistui papiksi Helsingin Yliopistosta 1936 ja hoiti useita eri pappistehtäviä, kunnes hänet 1954 valittiin Lohjan seurakunnan kappalaiseksi. Lohjan kirkkoherra Porrasta tuli 1958 ja hän jäi tästä virasta eläkkeelle 1974. Erityisesti pyhäkoulutyö oli hänelle tärkeää ja hän kuuluikin Suomen Pyhäkouluyhdistyksen johtokuntaan 1949-1977. Lohjalla hän oli kauppalan nuorisotyölautakunnan puheenjohtajana 1956-1960. Hän sai Suomen kirkon seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin. Porra oli viimeinen kirkkoherra, joka asui Lohjan Iso-Pappilassa, joka on nykyisin museona. Eläkkeelle jäätyään rovasti Porra muutti Perniöön, jonne hänet on myös haudattu.
Öljymaalaus: Aale Hakava 1980.

Prosten Kari Porra (till år 1931 Vilenius) var från Förby. Han blev utexaminerad präst vid Helsingfors Universitet 1936 och skötte flera olika prästerliga plikter tills han blev vald till kaplan i Lojo församling 1954. Han blev kyrkoherde i Lojo 1958 och avgick från tjänsten med pension 1974. Speciellt söndagsskolarbetet var viktigt för honom och han hörde till styrelsen för Suomen Pyhäkouluyhdistys 1949-1977. I Lojo var han ordförande för köpingens ungdomsarbetsnämnd 1956-1960. Han beviljades förtjänstmärket i guld inom församlingsarbetet i kyrkan i Finland. Porra var den sista kyrkoherden som bodde i Stora Prästgården i Lojo, numera ett museum. Efter att ha blivit pensionerad flyttade prosten Porra till Bjärnå, där han också ligger begraven.
Oljemålning: Aale Hakava 1980.

Vilho Haveri (1920-2011)

Vilho Haveri tuli Lohjalle seurakunnan nuorisopapiksi 1949. Sen jälkeen hän toimi merimiespappina Rotterdamissa, kunnes palasi Lohjalle 1965 tultuaan valituksi seurakunnan kappalaiseksi. 1976 Haveri valittiin huomattavalla äänimäärällä Lohjan seurakunnan kirkkoherraksi, kun seurakuntalaiset olivat saaneet hänet ehdolle. Haveri toimi myös uskonnonopettajana Lohjan Yhteislyseossa. Vilho Haveri jäi eläkkeelle 1983, jonka jälkeen hän oli 1988-1992 Lohjan kaupunginvaltuutettuna.
Öljymaalaus: Reino Vihinen 1985.

Vilho Haveri kom till Lojo som ungdomspräst i församlingen 1949. Efter det verkade han som sjömanspräst i Rotterdam tills han återvände till Lojo 1965 efter att ha blivit vald till kaplan i församlingen. 1976 valdes Haveri till kyrkoherde i Lojo församling med en ansenlig röstmängd efter att församlingsborna lyckats få honom på förslag till tjänsten. Haveri verkade också som lärare i religion i Lohjan Yhteislyseo. Vilho Haveri avgick med pension 1983, varefter han var ledamot av stadsfullmäktige i Lojo 1988-1992.
Oljemålning: Reino Vihinen 1985.

Kaiku Mäenpää (1947-)

Rovasti Kaiku Mäenpää on kotoisin Hämeestä Kylmäkoskelta. Hänen pappisuransa alkoi Turusta nuorisopappina ja jatkui Ruotsissa. Mäenpää työskenteli myös Kansan Raamattuseuran palveluksessa. Vuonna 1976 hänet valittiin Lohjan kappalaiseksi ja vuonna 1983 kirkkoherraksi, josta virasta hän jäi eläkkeelle 2011. Eläkepäivinään hän hoiti Siuntion ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran tehtäviä sekä toimi usean seurakunnan selvitysmiehenä. Kaiku Mäenpää ideoi myös Vivamon Pyhän Birgitan kivikappelin ja johti sen rakennustalkoita 1997-2003.
Öljymaalaus: Jaakko Salmi 2011.

Prosten Kaiku Mäenpää är från Kylmäkoski i Tavastland. Hans yrkeskarriär som präst började i Åbo som ungdomspräst och fortsatte i Sverige. Mäenpää arbetade också för Folkets Bibelsällskap. År 1976 valdes han till kaplan i Lojo församling och 1983 till kyrkoherde, han gick i pension från tjänsten 2011. Som pensionär arbetade han som kyrkoherde i Sjundeå svenska församling och verkade som utredningsman i flera församlingar. Kaiku Mäenpää planerade S:ta Birgittas stenkapell i Vivamo och ledde dess byggnadsarbete 1997-2003.
Oljemålning: Jaakko Salmi 2011.