Siirry sisältöön

Jumalan armo on aina suurempi kuin meidän rajamme

Elämässä on joskus aikoja, jolloin joudumme erilaisten ratkaisujen ja valintojen eteen.

Valkoinen kyyhky betoni seinää vasten.

Elämässä on joskus aikoja, jolloin joudumme erilaisten ratkaisujen ja valintojen eteen. Nämä voivat olla sellaisia tilanteita, jolloin luotamme liiaksi omiin kykyihimme ratkaista näitä tilanteita ja unohdamme kuulla, mitä Jumalalla on sanottavana emmekä noudata hänen kutsuaan. Meidän ihmisten on niin vaikea hyväksyä se, että Jumala toimii toisin kuin me odotamme, Jumalan voimaan me kyllä uskomme.

Luukkaan evankeliumin tekstissä ensi sunnuntaina kerrotaan siitä (Luuk. 4: 23–30), kuinka Jeesusta kuullaan Nasaretin synagogassa aluksi hyvin mielellään. Hän on tuttu poika, oman kylän kasvatti. Odotukset ovat synagogassa olijoilla korkealla. Nyt alkaisi varmaan tapahtua ihmeitä Nasaretissakin Jeesuksen toimesta. Jeesus ei silti suostu täyttämään heidän odotuksiaan. Hän muistuttaa heitä kertomuksilla Vanhasta Testamentista siitä, että Jumalan apu kohtasi ihmisiä Israelin ulkopuolelta.

Jeesus muistuttaa meitä tärkeästä asiasta ja tämä sanoma osuu kipeään kohtaan synagogassa läsnä oleville. Nimittäin Jumalan armo ei ole kenenkään omaisuutta. Sitä ei voi rajata omalle kansalla, omalle seurakunnalle tai niille, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin me. Yhtäkkiä tilanne muuttui päälaelleen synagogassa, ihailu muuttuu raivoksi ja Jeesus haluttiin työntää jyrkänteeltä alas.

Tämä Raamatun kertomus haastaa meitä kaikkia miettimään tärkeää asiaa. Olemme valmiita näkemään Jumalan työn sielläkin, missä emme sitä odottaisi ja ihmisissä, joita emme ehkä ensimmäisenä pitäisi armon vastaanottajina? Mitä sinä ajattelet tästä?

Kaikesta huolimatta Jeesus ei lopettanut kulkemasta ihmisten keskellä, vaikka hänet torjuttiin. Jeesuksen matka jatkui synagogasta edelleen kohti niitä, jotka tarvitsivat Hänen sanaansa ja armoaan. Ja niin Hänen matkansa jatkuu edelleenkin, myös meitä kohti, mekin tarvitsemme Hänen sanaansa ja armoaan. Jeesus Kristus tulee meidänkin keskellemme, ei aina omien odotustemme mukaisesti, mutta aina pelastavalla rakkaudellaan. Tähän meidän on hyvä tarttua ja turvata elämämme Hänen kanssaan kaikki päivät maailman loppuun asti.

Kirjoitus on julkaistu myös Länsi-Uusimaassa 8.8.2026.