Rippikoulu
Rippikoulu on paikka, jossa nuori saa miettiä elämän tärkeitä asioita. Rippikoulussa nuori voi vahvistaa omaa identiteettiään eli käsitystä itsestään ja pohtia sitä, mikä elämässä on hänelle tärkeää.
Tervetuloa rippikouluun!
Rippikoulussa jutellaan elämästä ja uskosta, ja tehdään asioita yhdessä ryhmän ja ohjaajien kanssa. Siellä jutellaan elämästä ja uskosta, ja tehdään asioita yhdessä. Useimmiten nuori käy rippikoulun sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta.
Rippikoulu on kuin seikkailu, joka antaa hyviä eväitä tulevaisuutta varten.
Ilmoittautuminen vuoden 2027 rippikouluihin alkaa pe 9.10.2026.
Lohjan seurakunnan vuonna 2012 syntyneet jäsenet saavat postitse kutsun rippikouluun syys-lokakuun taitteessa.
Rippikoulun aikajana nuorille
Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Seurakuntaan tutustuminen ja leirijakso tai päivärippikoulu muodostavat rippikoulukokonaisuuden. Rippikoulun päätteeksi vietetään konfirmaatiojuhlaa.
Ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittautuminen tapahtuu syyslomaviikolla nettisivujen kautta. Ilmoittautumisen täyttävät osallistuva nuori ja hänen huoltajansa.
Omaan seurakuntaan tutustuminen
Rippikoulussa tutustutaan omaan seurakuntaan. Oman ryhmän kanssa kokoonnutaan jumalanpalvelukseen, kuullaan seurakunnan musiikki-, diakonia- ja lähetystyöstä ja vieraillaan nuorten talo Lindkullassa.
Leiri tai rippikoulun työskentelypäivät
Leiri kuuluu suurimman osan rippikouluun. Toiset valitsevat mieluummin sellaisen ryhmän, jossa työskentelypäivien päätteeksi pääsee omaan sänkyyn nukkumaan. Kummankin muotoisessa rippikoulussa tämä aika on pureutua kristinuskon ydinkohtiin.
Konfirmaatioharjoitus ja -kuvaus
Rippikoulu on nyt ohi ja aika valmistautua konfirmaatioon. Kirkossa harjoitellaan askelkuviot ja otetaan ryhmäkuva.
Konfirmaatio ja rippijuhlat
Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Lue lisää rippijuhlasta
Rippikoulun jälkeen
Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään NuHaan!
Mitä rippikoulu on?
Rippikoulujen toteutuksessa on eroja, mutta lähtökohta on kaikilla sama. Rippikoulu perustuu kaste- ja lähetyskäskyyn (Matt 28:18-20), jossa Jeesus sanoo: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Varhaisen kirkon aikana kristityiksi kääntyneille annettiin opetusta ennen kastetta. Nykyisin useimmat kirkon jäsenistä on kastettu jo pieninä lapsina.
Rippikoulussa meille opetetaan lisää Jumalasta, Jeesuksesta, kirkosta ja uskosta. Siksi rippikoulussa saatua opetusta pitäisi kutsua nimellä kasteopetus.
Kaste- ja lähetyskäsky
Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.
Matt 28:18-20
Rippikoulussa pohditaan elämän tärkeitä kysymyksiä
Rippikoulua pidetään Jeesuksen käskyn vuoksi, ja rippikoulussa pohditaan elämän tärkeitä kysymyksiä. Yhden tärkeimmistä asioista kristinoppi muotoilee näin: ”Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.”
Kaste on lähtökohta kristittynä elämiselle ja myös rippikoululle. Kasteessa kasvoihisi ja rintaasi on piirretty näkymätön Jumalan omistusmerkki – vesileima. Se on ristin muotoinen, ja sen tekemisen yhteydessä sanottiin: ”Ota pyhä ristinmerkki kasvoihisi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.”
Ristin muotoinen vesileima on jatkuvasti voimassa oleva lupaus: sinulla on paikka Jeesuksen opetuslasten joukossa. Kastetilaisuudessa vanhempasi ja kummisi lausuivat puolestasi uskontunnustuksen.
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon
Viiteentoista ikävuoteen mennessä olet oppinut jo yhtä ja toista siitä uskosta, johon sinut kasteessa liitettiin. Rippikoulu on mahdollisuutesi tarkistaa, mitä olet oppinut, ja oppia uutta.
Rippikoulun tarkoitus on auttaa sinua elämään kristittynä tässä ajassa ja maailmassa. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, jossa saat yhtyä samaan uskontunnustukseen, joka kerran luettiin kastetilaisuudessasi. Nyt vanhemmat ja kummit eivät enää tee sitä puolestasi, vaan sinä itse olet pääosassa.
Kenties saat vielä kummina lausua saman jonkun pienokaisen puolesta. Sana konfirmaatio tulee latinasta, confirmare ja tarkoittaa ”vahvistaa”. Konfirmaatio on sitä, että kastettua vahvistetaan esirukouksen ja siunauksen avulla ja häntä rohkaistaan tunnustamaan uskoaan.
(Lähde: Virtanen-Nokelainen: Meitä varten [mukaillen])
Lohjan seurakunnan rippikoulusta
Seurakuntamme rippikoulu nojaa paitsi kirkkomme uskoon ja Lohjan ja alueittensa perinteisiin, myös valtakunnalliseen rippikoulusuunnitelmaan Suuri ihme 2017. Sieltä meille tärkeiksi toteutuksen ohjenuoriksi on otettu kaksi timantin kärkeä:
1) Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa.
2) Nuoret kokevat yhteyttä, turvallisuutta, pyhyyttä ja iloa.
Alla on viisi erilaista kysymyssanaa otsikkoina rippikoulustamme ja sen käymisestä, joissa nuo ohjenuorat ovat perustuksina.
Mitä?
Suosituin rippikoulun muoto on leiririppikoulu. On myös mahdollista käydä päiväripari, jossa yöt nukutaan kotona, tai suorittaa rippikoulu pienryhmässä, jossa on huomioitu oppimisessa erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Lohja on kaksikielinen, joten meillä on ruotsinkielinen rippikouluryhmä. Nummen ja Pusulan alueseurakuntien ryhmät palvelevat alueensa nuoria ja perheitä.
Rippikoulu koskee suurinta osaa Lohjan 15-vuotiaista. Lohjan seurakunta tarjoaa heille erilaisia rippikouluja. Kaikille yhteisiä ovat kuitenkin ryhmän tapaamiset ennen intensiivijaksoa ja rippikoulun päättyminen konfirmaatioon. Rippikoulun voi käydä myös osallistumatta konfirmaatioon.
Miksi?
Kuten edellä todettiin, rippikoulussa tutustutaan Kolmiyhteiseen Jumalaan. Samalla tulee väistämättä pohdittua omaa elämää ja sen arvoja, suhdetta omaan perheeseen, kavereihin ja muihin ihmisiin ja luomakuntaan.
Rippikoulussa pääsee tutustumaan omaan seurakuntaan ja sen tekemään työhön. Ei muuta kuin mukaan kaikkeen mahdolliseen itseä kiinnostavaan! Vaikka taukoa rippikoulun jälkeen tulisikin, olet aina tervetullut.
Rippikoulun käymisen etuna on mahdollisuus toimia kummina. Ehkä saat joku päivä siunata oman kummilapsesi konfirmaatiossa. 16-vuotiaana konfirmoituna seurakunnan jäsenenä saat vaikuttaa äänestämällä seurakuntavaaleissa ja 18-vuotiaana olla vaaleissa ehdolla. Jos sinut kastetaan rippikoulun yhteydessä, tässä kohtaa kirkon jäsenyyteen liittyy aina rippikoulu.
Kokemus. Siitä moni puhuu pitkään riparin jälkeen. Ripari on merkittävää aikaa ihmisen elämässä.
Missä?
Lohjalla Saarikon leirikeskuksella on pitkät kesäleiriperinteet. Heponiemen hiljaisuuden keskus on Lohjan seurakunnan vuokraama leirikeskus. Päivärippikoulu ja kevätripari tapaavat Lohjan keskustassa ja pienryhmä Metsolan seurakuntakodilla. Leiririppikoulujen paikkoja on myös Lohjan ulkopuolella ja niissä on vaihtelua vuosittain.
Seurakuntaa tutustumisjakson tapaamiset pidetään Lohjan seurakunnan eri tiloissa. Konfirmaatiokirkkoina toimivat Lohjan Pyhän Laurin kirkko, Virkkalan kirkko, Nummen kirkko ja Pusulan kirkko.
Milloin?
Rippikouluun kutsutaan erityisesti 15-vuotiaita, mutta sen voi käydä myöhemminkin. Lohjan seurakunnassa kutsu rippikouluun lähtee jäsenillemme ryhmien muodostuksen vuoksi postitse sinä syksynä, jonka jälkeisenä vuotena nuori täyttää 15 vuotta. Seurakunnan jäsen on, jos on kastettu, ennen kuin täyttää 15 vuotta.
Kutsu saapuu siis sen syksyn aikana, jolloin nuori on tai täyttää 14 vuotta. Jos et ole vielä jäsen tai kuulut toiseen seurakuntaan, mutta haluat riparillemme, seuraile nettisivuja erityisesti viikolla 42. Olet tervetullut!
Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä sähköisen ilmoittautumislomakkeen viikon 42 aikana. Ilmoittautumisajan päätyttyä ilmoittautuneet kootaan ryhmiin ja rippikoulu on alkanut!
Jos ilmoittautuminen meni ohi tai muutto toi sinut Lohjalle myöhemmin, eiköhän rippikoulu järjesty. Ole silloin pikaisesti yhteydessä seurakunnan rippikoulutyön pappiin.
Miten?
Rippikouluumme kuuluu tietyt tapaamiset, joita oman ryhmän kanssa käydään. Muita ns. riparipassikäyntejä ei ole. Jos et pääse johonkin tapaamiseen, ole yhteydessä oman ryhmän ohjaajaan.
Kannattaa jo heti alusta hoitaa hommat hyvin, osallistua tapaamisiin ja toimia ryhmässä muut huomioiden. Siten rippikoulusta tulee mieleinen niin itselle kuin muillekin. Rippikoulun järjestyssäännöt luovat raamit, joiden sisällä jokaisella on mahdollisimman hyvä olla.
Ole täysillä mukana, niin saat tästä ainutlaatuisesta ajasta irti eniten! Iloa ja siunausta riparimatkallesi!
Rippikoulusta vastaavat työntekijät
Heiltä saat yleistä tietoa rippikouluista seurakunnassamme.
-
Rippikoulutyöntekijä
Katja VesanenNuorisotyö
Rippikoulutyö
-
Seurakuntapastori
Heini NikanderPapit
Vapaapäivät pääsääntöisesti maanantai ja tiistai
Yleistä tietoa rippikoulusta
Lohjan seurakunnan rippikoulusta tietoa sivun yläosassa.
Millainen rippikoulu voi olla?
Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.
Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Tarjolla on myös monenlaisia teemaleirejä: vaellus-, laskettelu-, purjehdus-, musiikki-, urheilu- ja ympäristöaiheisia ripareita.
Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.
Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.
Oman seurakunnan riparitarjonnan löydät seurakunnan verkkosivuilta. Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.
Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?
Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.
Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.
Rippikouluun ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Mitä rippikoulusta saa?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:
- toimia kastettavan lapsen kummina
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
- voi mennä kirkossa naimisiin( tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
- osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
Rippijuhla on nuoren oma juhla
Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu
Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.
Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.
Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmäripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.
Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.
Pitääkö opetella jotakin ulkoa?
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.
Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:
- Uskontunnustus
- Isä meidän -rukous
- Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
- Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:
- Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
- Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
- Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa
Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.
Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.
Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.
Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.
Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.
Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.
Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.
