Viisitoista tiukkaa kysymystä kristinuskon ydinasioista
Lohjalainen teologian ylioppilas Arvo Ollikainen vastasi vaikeisiin kysymyksiin Jeesuksesta ja pääsiäisestä. Kysymykset laati toimittaja, pastori ja valokuvaaja Matti Pirhonen.
1. Oliko Jeesus mielestäsi todellinen ihminen? Mistä se voidaan tietää?
Jeesuksen historiallisesta olemassaolosta ollaan melko yksimielisiä. Josefuksen ja Tacituksen kaltaisilla antiikin Rooman historioitsijoilla ei olisi ollut mitään syytä väittää Jeesuksen eläneen, jos niin ei todella olisi ollut. Ristiinnaulitsemista, nöyryyttävää ja häpeällistä kuolemaa ei varmaan olisi mainittu, jos Jeesus olisi pelkkää sepitettä.
2. Millaisia arvoja uskot Jeesuksen kannattaneen? Millaisia arvoja hän ei mielestäsi kannattanut?
Kristus asettui toistuvasti heikkojen, köyhien ja yhteiskunnan marginaaliin jääneiden puolelle ja vastusti ajatusta siitä, että ihmisen arvo määräytyisi aseman, varallisuuden tai hurskauden perusteella. Jeesuksen puheissa korostuvat anteeksianto, myötätunto ja vastuu toisesta ihmisestä. Tekopyhyys, mammonan palvonta ja apaattinen hiljaisuus vääryyttä kohdatessa ovat asioita, joista ihmiskunnan on yhä vaikea päästää irti, vaikka Jeesus varoitti niistä jo parituhatta vuotta sitten.
3. Oliko Jeesus mielestäsi vallankumouksellinen? Jos oli niin millainen?
Jeesus ei ollut aseisiin tarttuva sissi, joka olisi tavoitellut maallista valtaa itselleen. Silti hänen toimintansa ja opetuksensa olivat syvästi vallankumouksellisia. Mikään maallinen valta ei ollut Hänelle pyhää, eivätkä vallanpitäjien synnit olleet Hänen silmissään sen oikeutetumpia kuin kenenkään muunkaan. Jeesuksen vallankumous ei ollut nopea eikä näyttävä kapina, vaan kärsivällinen rakkauden työ, joka jatkuu yhä meissä kaikissa.
Uskon ihmeiden tapahtuneen. Sitä, miten Jeesus pystyi ne tekemään, en tiedä alkuunkaan.
4. Uskotko, että Jeesus rikkoi luonnonlakeja, kun hän teki ihmeitä? Miten?
Uskon ihmeiden tapahtuneen. Sitä, miten Jeesus pystyi ne tekemään, en tiedä alkuunkaan. Moni asia kristinuskossa on mysteeri, jota inhimillisellä tiedolla ei pysty selittämään. Kristityn kannattaakin opetella tyytymän siihen, ettei voi tietää kaikkea. Ihmetekojen metafysiikka ei ole ratkaistava arvoitus, vaan salaisuus, joka saa jäädä salaisuudeksi. Uskon ydin on muualla.
5. Mitä eroa mielestäsi on historiallisella Jeesuksella ja Jeesus the Kristuksella, johon kirkossa uskomme?
Uskon ettei heillä ole oikeastaan mitään eroa. Historiantutkimus ja kristinusko keskittyvät eri puoliin Jeesuksen elämästä, mutta eivät lähtökohtaisesti toisiaan poissulkevasti.
6. Mikä Jeesus on sinulle? Millaisissa väleissä olet hänen kanssaan?
Jeesus on vapahtaja, joka saa minut näkemään itsessäni syntisyyteni, mutta myös kaiken sen rakkauden, joka Jumalalla on minua kohtaan. Henkilökohtainen suhteeni häneen sisältää paljon hiljaisuutta, etsintää ja kysymyksiä. Ne korostuvat varsinkin pääsiäisviikolla. Hiljainen rukous ja mietiskely vievät minua lähemmäs pääsiäisen keskiössä olevaa ilosanomaa.
7. Miten selittäisit kolminaisuusopin, jonka mukaan Jeesus on yksi Jumalan kolmesta persoonasta ja Jumalan poika? Oliko hän olemassa jo ennen syntymäänsä?
Toimiessani rippikouluopettajana olen aina pitänyt huvittavana sitä, kun kolminaisuutta käsittelevän oppitunnin jälkeen jokainen rippikoululainen vakuuttaa minulle ymmärtävänsä kolminaisuusopin täysin. Jumalan kolmiyhteisyys on perimmäinen niistä kristinuskon mysteereistä, joiden toimintamekanismista en osaa antaa edes valistunutta arvausta. Mikään vertauskuva, kuten kolme kynttilän liekkiä muodostamassa yhden suuremman liekin, ei pysty täydellisesti tai virheettömästi kuvaamaan kolminaisuutta. Jeesus oli olemassa jo ennen syntymäänsä tämän maan päälle. Hän on aina ollut Jumala.
8. Mitä ajattelet Juudaksesta? Eikö Jeesus tiennyt, että yksi kahdestatoista oppilaasta kavaltaa hänet?
Jeesus tiesi kohtalonsa ennalta, mukaan lukien sen, että Juudas kavaltaisi hänet. Muutenkin Juudas on melko traaginen hahmo. En pysty edes kuvittelemaan, mitä hän on tuntenut ennen kavallustaan tai sen jälkeen. En näkisi Juudasta Evankeliumien pääpahiksena tai pahuuden ruumiillistumana, vaan kaltaisenamme ihmisenä, joka ei ollut virheetön ja jonka usko ei riittänyt.
9. Pitkäperjantaina tiivistyy Jeesuksen kärsimystie. Katolisen kirkon keskiaikaisessa kärsimysmystiikassa Jeesuksen kärsimys korostui. Miten luterilaisen kannattaisi suhtautua Jeesuksen kärsimykseen? Entä kärsimykseen yleensä?
Kärsimystä ei kannata palvoa tai ihannoida. Olen melko ekumeenisesti suuntautunut, erityisesti katolisen kirkon suuntaan, mutta en pidä Opus Dein (katolinen sielunhoitoinstituutio) katumusharjoituksia tai Katariina Sienalaisen (italialainen mystikko) itsensä kurittamista oikeana suhtautumisena kärsimykseen. Tärkeämpää on löytää Jeesuksen kärsimyksestä usko siihen, että hän on todella kokenut rangaistuksen joka ikisen ihmisen synneistä. Risti ei kutsu etsimään kärsimystä, vaan luottamaan siihen, ettei mikään kärsimys jää Jumalalle vieraaksi. Kaikissa maallisissa kärsimyksissäni saan uskoa, että Jeesus kulkee ja kärsii vierelläni.
10. Millaisen toivon Jeesus on antanut sinulle?
Nykyään sanaa “toivo” käytetään paljon silloin, kun tarkoitetaan oikeasti vain halpaa, mihinkään perustumatonta optimismia. Se toivo, jonka itse olen Jeesukselta saanut, on ennen kaikkea uskoa siihen, että Jumalan rakkaus on lopulta vahvempi kuin mikään pahuus tai kärsimys.
11. Jotkut Jeesukseen uskovat puhuvat paljon synnistä. Onko synti mielestäsi olennaisin asia kristinuskossa?
Synti ei ole kristinuskon olennaisin asia. Synti vain on todellisuutta, jossa elämme. Siltä emme pääse pakoon niin kauan kuin maallisessa maailmassa olemme. Liiallinen synnin korostaminen peittää evankeliumin ilosanoman alleen. Syntiä olennaisempaa on luottamus siihen, että armo murtaa synnin vallan.
12. Jeesuksen pikaista toista tulemista on odotettu kohta 2000 vuotta. Missä hän viipyy?
Toisen tulemisen aikataulua en tiedä, ja suhtautuisin melko suurella varauksella siihen, jos joku väittäisi tietävänsä. Luotan siihen, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdon ja suunnitelman mukaisesti. On hyvä muistaa myös, ettei Jeesus ole “poissa”. Hän elää ja on läsnä, vaikkei se aina siltä tunnu.
13. Miksi Jeesukseen kannattaa mielestäsi uskoa?
Jeesuksen uskominen tuo rauhan. Usko ei tuo palkintoja tässä maailmassa, mutta kootessaan aarteita taivasten valtakuntaan eli seuratessaan Kristusta ja rakastaessaan lähimmäistään ihminen saa luottaa siihen, että Kristuksen rauha jatkuu ikuisesti.
14. Miten ateisti voisi alkaa uskoa Jeesukseen? Usko on lahja Jumalalta, ja uskomaan alkamisen sijaan puhuisin ennemmin uskon vastaanottamisesta. Sana ja sakramentit, rukous ja osallisuus seurakunnassa ovat asioita, jotka johtavat ihmistä lähemmäs Kristusta. Itselleni kääntyminen ateistista kristityksi murrosiässä tapahtui erityisesti sen ymmärryksen myötä, ettei kristillinen kirkko ole synnittömien tekopyhien kerho, jonka jäsenet uskoisivat olevansa virheettömiä. Jumala vastaanottaa jokaisen etsijän ja jokaisen syntisen.
15. Miten tiivistäisit kristinuskon ytimen?
Kristillisen lastenkirjallisuuden uranuurtaja Max Lucado on todennut mielestäni osuvasti, että kristinuskon ydin tiivistyy kahteen puutarhaan: Edeniin (paratiisi luomisen jälkeen) ja Getsemaneen (Jeesus rukoili siellä ennen ristiinnaulitsemistaan). Ensimmäisestä löysimme kadotuksen ja toisesta pelastuksen.
