Jouluevankeliumi Unkalla
Unkan baari on karjalohjalaisten vastine englantilaiselle pubille. Kotoisa kokoontumispaikka, jossa tankataan ja tavataan tuttuja.
Jouluaattona vähän ennen puolta päivää pujottelen myyntitiskille ja tilaan glögin ja joulutortun. Paljon on tuttuja paikalla. Toivotetaan hyvää joulua ja hymyillään. Halaaminen ei onnistu, kun toisessa kädessä on glögimuki ja toisessa joulutorttu.
Etuhuoneesta kuuluu television ykköskanava. Suomen Turku julistaa joulurauhan. Juhlallisten fanfaarien jälkeen alkaa tuttu kuulutus: Huomenna, jos Jumala suo, vietetään meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikasta syntymäjuhlaa… Lauletaan Maamme-laulu ja kuullaan Porilaisten marssi.
Sitten alkaa Unkan ohjelma. Karjalohjan entinen kirkkoherra Heikki Linnavirta puhuu. Maanviljelijä, hevosmies ja entinen kunnanvaltuutettu Tauno Wägg eli Tanu lukee jouluevankeliumin Luukkaan mukaan: ”Tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky…”
Kylän oma muusikko Kalle Salonen Tallaasta säestää sähköuruilla muutaman tutun joululaulun. Sanat osataan ulkoa.
Kello on vähän yli puoli yksi, kun tilaisuus päättyy. Vielä viimeiset hyvän joulun toivotukset ja lähden kiipeämään kirkonmäelle, jonne moni muukin suuntaa. Kello 13 kirkossa alkaa jouluhartaus.
Unkalla valmistaudutaan jouluun perinteisesti. Tunnelmaa luovat jouluvalot ja Segerin kukkapalvelun kukat ja kranssit. Perinteinen joululounas tarjotaan joulua edeltävällä viikolla.
”Kalat graavataan itse. Paistamme kinkun, tosin muutamana vuotena olemme ottaneet sen valmiiksi siivutettuna. Laatikot tulevat pääsääntöisesti puolivalmiina, ne maustetaan ja valmistellaan omanlaisiksi. Pöytään katetaan kaikki perinteiset jouluherkut. Kahvin ja glögin kanssa tarjotaan joulutorttuja,” veljekset kertovat.
Jouluaattona joulutortut ovat erityisen muhkeita, silloin niissä on Unkan omaa luumu-mantelitäytettä ja päällä mantelilastuja.
Jouluevankeliumi-perinne alkoi vuonna 1991.
”Se oli ykköspöydän kantaporukan idea, että pidetään hartaushetki ja Tanu lukee jouluevankeliumin. Olin täällä töissä silloin isämme Leon kanssa. Janne tuli vasta myöhemmin”, kertoo veljeksistä vanhempi Harri.
”Otettiin yhteyttä Linnavirtaan, ja siitä se alkoi. Heka sanoi, että hänellä on lukkarinrakkautta baareihin. Nuoruuden baari oli Sotkamossa ja Helsingissä tuli opiskeltua baareissa. Heka sanoi, että joulun viesti on sama, vaikka se luetaan baarissa eikä kirkossa.”
Perinne on jatkunut, ainoastaan koronavuotena 2020 se piti jättää väliin. Seuraavana vuonna tilaisuus järjestettiin ulkona.
”Tänäkin vuonna se toteutuu. Tarkistamme tilanteen hyvissä ajoin, ja yleensä puhelu on lyhyt. Heka kysyy, että mennäänkö samoilla? Vastaus kuuluu, että mennään.”
Aaton vieraat vaihtelevat vuodesta vuoteen jonkin verran, mutta pääosin koolla on kantajoukko, johon kuuluu myös presidentti Tarja Halonen, mutta ei siitä sen enempää.
Tauno Wäggille jouluevankeliumin lukeminen on luottamustehtävä.
”Unkalla käy väkeä, joka ei välttämättä käy kirkossa. En itsekään käy kovin usein kirkossa. Mutta Jumalasta ajattelen, että kai Hän meitist huolen pitää, kun on tänne vaivaks laittanu.”
Vähän samaan tapaan ajattelevat Teperin veljeksetkin. Heillekin aaton tilaisuus on tärkeä. Sen jälkeen Unkan ovet sulkeutuvat pariksi päiväksi ja joulurauha laskeutuu kylään. Veljesten oma joulu perhepiirissä alkaa.