Sammatin hautausmaa
Lönnrotintie 19
09220 Sammatti
044 787 5211
Hautaustoimen työnjohtaja
Esteettömyys
- Esteetön kulku
- Pysäköinti
Sammatin hautausmaalta luovutetaan arkku- ja uurnahautapaikkoja ja muistolehtopaikkoja. Ulkokuntalaisille luovutetaan vain uurnahauta- ja muistolehtopaikkoja.
Hautausmaa on noin hehtaarin laajuinen. Hautausmaa on otettu käyttöön 1800-luvulla. Sitä laajennettiin 1963, ja uudelle osalle tehtiin vuonna 2009 uurnahautaosasto ja muistolehto. Kirkon lattian alle on haudattu merkkihenkilöitä.
Huomattavia muistomerkkejä
Lauri Leppäsen veistämä talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki on vuodelta 1949. Muistomerkistä käytetään kahta nimeä: Kaatuvan sotilaan viimeinen rukous ja Usko tulevaisuuteen. Kuvanveistäjän tytär löysi isänsä jäämistöstä veistoksen pienoismallin, ja se on sijoitettu seurakuntataloon.
Sankarivainajien muistomerkin vieressä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Elias Lönnrotin ja hänen perheensä haudalla on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pystyttämä muistomerkki, johon on kaiverrettu nimi ja kanteleen kuva. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti C. G. Nyström, ja se valmistettiin mustasta, helsinkiläisestä graniitista K. V. Bergmanin kiviveistämössä Helsingissä. Muistomerkin vieressä on hautakivi, jossa on Lönnrotin puolison Maria Lönnrotin ja lasten Marian, Elinan ja Teklan nimet.
Kirjailija Eeva Joenpelto on haudattu sukuhautaan Sammatin hautausmaalle. Samaan hautaan on haudattu Eevan vanhemmat sekä nuorena menehtyneet pikkusisarukset. Eevan veljen, sodassa menehtyneen Erkki Joenpellon muistomerkki löytyy sankarivainajien rivistöstä.
Sammatin kirkko
Sammatin kirkko on rakennettu vuosina 1754–1755. Kirkkoon on tehty peruskorjaus vuosina 1954 ja 2000–2001. Kirkkoon mahtuu noin 200 henkeä.