Sammatin kirkko
Sammatin kirkko on Suomen vanhimpia ympäri vuoden käytössä olevia puukirkkoja. Kirkko rakennettiin Mickel Göranssonin johdolla vuosina 1754–1755.
Lönnrotintie 19
09220 Sammatti
044 328 4367
Seurakuntamestari
Max 200 henkilöä
Esteettömyys
Esteetön kulku kirkkoon on sivuovesta.
Esteetön WC sijaitsee yleisövessojen yhteydessä hautausmaan huoltorakennuksessa, aivan kirkon läheisyydessä, pysäköintialueen puolella.
Jos tarvitset tietoa esteettömyydestä tai apua kirkkoon saapumiseen, ota yhteyttä seurakuntamestariin, p. 044 328 4367.
- Esteetön kulku
- Esteetön WC
- Pysäköinti
Tilan varustelu
- Urut
Varaus ja tiedustelut
Tilavaraukset: Lohjan seurakuntatoimisto p. 019 328 41. Puhelinpalvelu avoinna ma–to klo 9.30–12 ja 13–14.30.
Turvallisuus
Kirkko on varustettu savunilmaisimilla. Poikkeus- ja hätätilanteissa toimintaa johtaa kirkon suntio tai muu henkilökunnan jäsen. Noudata ehdottomasti määräyksiä ja ohjeita.
Hätätilanteessa:
PELASTA vaarassa olevat ihmiset
HÄLYTÄ soita 112
ILMOITA henkilökunnalle
SAMMUTA tarvittaessa lähimmällä alkusammuttimella
ANNA ensiapua tarvittaessa
OPASTA apu paikalle
Tulipalon sattuessa:
- Evakuoi tila
- Tee hälytys palopainikkeesta ja soita 112
- Rajoita paloa sulkemalla ikkunat ja ovet sekä sulje ilmastointi ILMASTOINNIN HÄTÄSEIS -painikkeesta
Sammatin kirkko
Täältä löydät tietoa Sammatin kirkosta ja sen historiasta.
Historiaa
Sammatin kirkko on Suomen vanhimpia ympäri vuoden käytössä olevia puukirkkoja. Kirkko rakennettiin Mickel Göranssonin johdolla vuosina 1754–1755.
Sammatista tuli 1660-luvulla Karjalohjan kappeli, ja jo silloin sillä oli oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa. Sammatin kirkko on yksi Lounais-Suomen tulipaloilta säästyneistä keskiaikaisperäisistä, vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1763. Tapulin kellot ovat vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on noin 220 istumapaikkaa, ja sitä ympäröi tunnelmallinen hautausmaa.
Esineistö
Saarnatuoli
Barokkityylinen saarnastuoli on peräisin aiemmasta kirkosta ja on todennäköisesti valmistettu ennen 30-vuotista sotaa (1618–1648). Perimätiedon mukaan saarnastuoli on tullut Sammattiin sotasaaliina.
Miekat
Kirkon esineistöstä on säilynyt myös kaksi suruharsotettua miekkaa, jotka ovat nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa.
Urut
Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1968. Uruissa on 11 äänikertaa.
Alttaritaulu
Alttaritaulun Kristuksen toinen tuleminen on maalannut Adolf von Becker vuonna 1883. Taulun lahjoitti kirkkoon Elias Lönnrot menetettyään nuorimman tyttärensä Teklan vuonna 1879. Taulussa on Vapahtaja turkoosinsinisessä viitassa, ehtoolliskalkki oikeassa kädessään ja maapallo astinlautana.
Kirkkotekstiilit
Kirkkotekstiilit on valmistanut Hilkka Uittamo. Ne valmistuivat vuonna 1968. Vuonna 2005 Uittamo suunnitteli ja valmisti alttaripöytää varten uuden liinan.
Vihkiryijy
Kukkakuvioisen ryijyn ovat lahjoittaneet Sammatin Maatalousnaiset. Ryijyn on valmistanut Pirkko Virtanen 1950-luvulla.
Elias Lönnrot
Sammatin hautausmaalla lepäävän Elias Lönnrotin hautaa koristaa loppiaista kuvaava tähti. Lönnrotin tekemistä virsistä suurin osa oli loppiaisvirsiä. Tähti kuvastaa myös Lönnrotia itämaan tietäjänä, joka kokosi itäisiltä mailta Kalevalan ja Kantelettaren Suomen kansalle.
Lönnrotin obeliskin mallinen hautakivi on näkyvä maamerkki. Obeliskissa on kantele: Lönnrot keräsi perimätiedot kanteleen rakentamisesta ja kehitti konserttikanteleen mallin.
Hautamuistomerkin pystytti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura helatorstaina vuonna 1886.
Lattian alle hautaaminen
Sammatissa haudattiin vainajia myös kellotapulin lattian alle aina 1840-luvulle asti – vielä 40 vuotta sen jälkeen, kun kirkon lattian alle hautaaminen kiellettiin koko maassa terveydellisistä syistä (1785). Vasta 1840-luvulla otettiin käyttöön kirkon vieressä oleva hautausmaa.
Kellotapuli
Kellotapulin ja siinä sijaitsevan ruumishuoneen on rakentanut Arvelan talon isäntä Erik Stenström vuonna 1763.